tiistai 15. maaliskuuta 2016

Hevoseton on huoleton

Viikkohan tässä on taas vierähtänyt hurjalla vauhdilla ohitseni.
En ymmärrä mihin tämä kaikki aika kului. Viime viikollakin piti tehdä vaikka mitä, mutta jotenkin asiat jäivät ihan puoli tiehen... Huoh. Toivottavasti tämä tästä helpottaa, kun alkaa valoistumaan, mutta vielä ei ihan valon aika minulle näköjään riitä.

Mutta mitä sitä tässä enään sen turhempia höpöttelemään :)
Päivitellään nyt hiukan Hugosta ennenkuin minun pitää lähteä Työssä oppimaan!

Hugolla on siis 23. pv tätä kuuta eläinlääkärin aika. Eläinlääkäri tulee siis käymään meidän tallilla kun käy muutamalla naapuritallillakin samalla! Jännityksellä odotan minkä näköiset jalat on. Hyvä tunnehan jaloista on ja tuntuu että ne ovat nyt jo todella hyvät, mutta kaikkeahan ei näy ulospäin. Samalla pelkäänkin pahinta... Hevoseton on huoleton eiks se niin menekin? Huoh... Toivottavasti pahinta on pelätty sitten ihan turhaan. Mutta katsellaan sitten sen päivän jälkeen!

Viime viikosta en hirveästi muista, kuin viikonlopusta todella hyvin.
Menin perjantaina ekaa kertaa tänä vuonna skootterilla tallille! Meillä päin tiet ovat sulaneet todella hyvin ja osa teistä on jo ihan kuiviakin. Nämä pienemmät tiet kuten hiekkatiet ja kylätiet eivät nyt vielä ole ihan kunnolla sulaneet, mutta skootteri on niistäkin teistä selvinnyt todella hyvin :)

Tallille saavuttuani hain Hugon ihan normaalisti. Vein talliin herran enkä huomannut siinä mitään erikoisempaa. Kiinnitettyäni sen huomasin alaturvan olevan turvoksissa ja siinä olevan todella kurjan näköisen muutaman sentin leveän haavan ja pari milliä syväkin se oli.
Haava siis oikealla puolella.
Minä olin sitten aivan yksin tallilla joten laitoin äidille kuvat haavasta, että mitäs sille pitääkään tehdä. En ollut aivan varma tarvitseeko sitä tikata. Putsasin haavan ja sitten se näytti vieläkin ilkeämmältä vaikka olikin todella siisti haava. Yritin laittaa siihen valkoista suihketta, mutta se ei estänyt veren vuotamista koska vuoto oli niin runsasta. Sain äidiltä ohjeeksi polttaa haavan yhdellä aineella, mutta en ilmeisesti ekaa kertaa sitä tehdessäni siinä onnistunut. Haava lopetti veren vuotamisen mutta aloitti sen taas pian yhtä runsaana. Sitten otin kylmäpussin ja pistin sen siihen. Naapuritallista tultiin sitten haavaa katsomaan, että tarvitseeko tikkeä kun en itse sitä osannut sanoa ja äiti ei päässyt tallille tulemaan.
Päädyttiin sitten siihen lopputulokseen ettei tikkejä tarvita ja jätetään Hugon kävelytys tältä päivää kokonaan pois.

Ikinä en hevosten kanssa ole tälläistä kokenut. Vaikka haava olikin niin pieni, mutta se vuoti niin runsaasti verta menin jonkinlaiseen "paniikkiin". Rauhallisesti sain kyllä haavan hoidettua, mutta koko ajan oli pieni paniikin poikanen kyydissä mukana... Onneksi naapuritallista päästiin haavaan katsomaan niin se rauhoitti mukavasti. Tästäkin selvittiin onneksi vain pelkällä säikähdyksellä.

Lauantaina en tallille päässytkään iskä viikonlopun takia, mutta sunnuntaina lähdin taas skootterilla tallille. Tällä kertaa pääsinkin lähtemään aika myöhään joten meille tuli sitten Hugon kanssa "iltamaasto".
Maks. nop. on sitten väärä...
Käytiinkin Hugon kanssa aika pitkällä lenkillä. Itse arvioin mielessä lenkin paljon lyhyemmäksi... No ei se mitään hyvinhän nopsasti herra jaksoikin sen kävellä :)
Herran kanssa olikin oikein mukava maastolenkki vaikka hirveästi kaikkea jännää olikin, kun toisen kerran tuo lenkki mentiinkin. Kerran käännyttiin ympärikin mutta siitäkin selvittiin kunnialla.
Kaikista eniten herra yllätti suuren vesilätäkön kohdalla. Ajattelin ettei se siitä mene varsinkin, kun koko tie tulvinut yli todella pitkän matkan. Mutta eihän herra ollut moksiskaan koko hommasta! Herra lompsi oikein tyytyväisesti veden ja rapisevan jään yli eikä mihinkään sännäilty. Kyllä se osaa yllättää myös positiivisesti :)


Oli siis oikein mukava ja rento viikon päättäjäismaasto! Voisihan tämän ottaa ihan tavaksikin ratsastastaa auringon kanssa kilpaa niin nättiä oli :)

Tänään menen myös tallille, mutta kertoilen sitten viikon lopussa taas mitä Hugon kanssa on puuhailtu! Jos tällä viikolla saisi jonkun meitä kuvaamaankin.

Tänä iltana julkaisen tallin jälkeen yhden erikoispostauksen. Joten olkaas illalla kuulolla!

2 kommenttia:

  1. Voi Hugo:( Mutta onneksi tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä! Toivottavasti Hugon jaloissa ei ole yhtään mitään, ja pelon voi todeta turhaksi... Mutta ihanasti kirjoitettu postaus, ihania kuvia! Odotan erikoispostausta innolla;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Hän on sen verran utelias poika tuon ison turpansa kanssa, että olihan tämäkin jo vähän arvattavissa... Mutta onneksi ei pahemmin käynyt :) Sitä toivotaan kaikki sormet ja varpaat ristissä!

      Kiitos paljon :) "Erikoispostaus" onkin nyt julki :o

      Poista

Muistakaa pitää kommentit asiallisina! :)