sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Hopea ei kultaa häpeä

En vieläkään pysty uskomaan sitä, että olen tässä nyt oikeasti kirjoittamassa teille tätä postausta. Perjantai päivä tuntui menevän jotenkin ihan jännityksen takia kokonaan ohi ja tuntuu ettei koko päivää edes ollut. Todistusaineistoa on kyllä vaikka kuinka, että paikalla varmasti oltiin vaikkei se siltä tunnukaan. Myö kunnon esteratsukko oikeasti tehtiin se, käytiin koulukisoissa!

Perjantaina olikin sitten meidän kisakauden avaus Kiviojan ponitallin koulukisoissa B-merkin merkeissä. En ollut oikein osannut itse vielä perjantainakaan sisäistää sitä, että tänään ollaan oikeasti menossa kisoihin. Koulupäivä meni ihan normaalisti enkä edes muistanut koko kisoja ennen kuin koulu loppui ja piti lähteä suuntaamaan kohti kotia. Kaikki tavarat oli kotona laittamatta ja tallilla kaikki Hugonkin tavarat laittamatta. Kieltämättä iski pieni paniikki, kun tämän kaiken muisti yhdellä kertaa. Eihän siinä kuin kiireen vilkkaan kotiin ja omia tavaroita laittamaan. Kotona sitten tavarat kasaan, ruokaa massuun ja kohti tallia. 

Hugo saapui kisapaikalle oikein uljaana! ©Salla Lohtander
Tallilla olikin onneksi ihan hyvin aikaa ennen kisoihin lähtöä. Reilu kolme tuntia olikin aikaa pestä hevonen, laittaa varusteet kuntoon, tehdä sykeröt ja laittaa muutenkin hevonen edustuskuntoon. Aikaa jäikin vielä reilusti ylinmääräistä ennen kisoihin lähtöä ja siinä saikin ihan kaikessa rauhassa lastailla ja laittaa tavaroita oikeille paikoilleen. Harmillisesti en kumminkaan kerennyt kuvata kisoihin valmistautumista, sen verran kova kiire oli kumminkin ja yksin se olisikin ollut hieman haastavaa kuvata sekä hoitaa hevosta. Kuvataan kisoihin valmistelu sitten seuraavista kisoista ja yritän saada jonkun meitä kuvailemaan! Aika lensikin tallilla ihan siivillä ja Hugo olikin kopissa puoli seitsemän aikoihin. Siitä lähdettiinkin nopeasti sillä Hugo ei oikein tykkää seisoa paikoillaan olevassa kopissa ja olin tietenkin unohtanut kisatakin kotiin. Koukattiinkin kodin kautta vielä nopsasti ja kisapaikalla oltiinkin noin varttia yli seitsemän. 

©Mirka Juutilainen
Uskaltauduttiin jättämään Hugo vähäksi aikaan koppiin yksikseen, vaikka se siellä vähän komusikin. Käytiin maksamassa lähtömaksu ja moikkaamassa tallin omistajaa ja Pamia. Tietenkin piti käydä vielä nopeasti katsomassa vasta syntynyttä connemaravarsaa. Äiti jäikin vielä vähäksi aikaa varsaa ihailemaan talliin, kun minun oli pakko lähteä jo suuntaamaan kohti koppia. Hugo olikin ihan hiljaa kopissa eikä sieltä kuulunut minkäänlaista meteliä. Virhe olikin aukaista kopin ovi ja katsoa onko se enään elossa. Jaloilla kauhominen alkoikin heti, mutta onneksi äiti tulikin pian ja saatiin villi "ori" pois kopista haistelemaan ulkoilmaa paremmin. Kopista ulos päästyään herra käyttäytyikin jälleen kuin mallioppilas ja saatiinkin se hyvin varustettua. Hyppäsinkin kopin vieressä jo selkään ja mentiinkin pellon läpi odottelemaan vuoroamme päästä kentälle verryttelemään. 

©Nea Kettunen
Kyllä verkassa muuten jännitikin ja sen varmasti huomasikin. Alkuun käveltiin vain pelkästään sillä päästiin hieman liian aikaisin verkkakentälle ja myös tallin dartmoor ori hieman innostui liikaa Hugosta ja alkoikin esittää pieniä kevätjuhlaliikkeitä! Yritettiinkin sitten välttyä molemmat kontakteilta ja pysyä mahdollisimman kaukana toisistamme. Hugohan ei edes kyllä tajunnut, että toinen hieman "uhittelee" hänelle ja näyttäytyy kuka täällä oikein pomo onkaan. Hugo katselikin vain upeita connemara tammoja ihan hämillään ja välillä piti jotakin katsella aidan ulkopuoleltakin. Yhden ihme säpsyn Hugo tekikin verkkakentällä, mutta muuten mentiin oikein nätisti ja kuunneltiin ratsastajaa koko ajan. Mitä välillä piti huutaa kaukaisuuteen. Mutta ensimmäiset raviaskeleet oli meillä niin jänniä ja tuntui, että koko hevonen juoksee tervassa enkä sitä saa mihinkään. Onneksi äiti oli radan varressa meidän yhden tutun kanssa ja sainkin äidiltä sekä tutulta todella hyviä neuvoja. Loppua kohden sain itsestäni jännitystä pois ja sain hevoseen todella hyvää liikettä ja Hugon todella hyvin avuille kuulolle. Ainut miinus vain oli, että jännitys oli saanut sellaisen olon, että muistankohan miten se rata edes menee! 

©Aino Tervonen
Oltiin ensimmäisiä lähtijöitä luokassamme, niin päästiinkin oikein rauhassa tutustumaan toisen lähtiän kanssa yläkentän hurjuuksiin. Olin itse saanut verkattua Hugon aika hyvin jo alakentällä, joten päätin vain ottaa vähän ravia ja laukkaa ja enemmän tutustuttaa Hugoa yläkentän pelottaviin mörköihin. Alkuun pitikin käydä katsastamassa päätyyn ilmestyneet tuomarin tuolit, kun siitä oltiin elossa selvitty ilmeistyi kentän viereiseen tarhaan varsoja haistelemaan herra herkkiksen herkkää ulkokuorta. Siinä sitten oltiin ihan kaula kaarella, eikä oikein tiedettykkään miten päin tästä pitäisi oikein poistua! Onneksi Hugo sitten tajusi ettei varsat siitä mitään halua, kun tuoksutella kuka tämä uusi oikein onkaan ja lopulta pystyttiin menemään ohi ilman hidasteluja. Sitten edellisen luokan palkintojen jako olikin ohi ja tuomarit palasivat omalle paikalleen. Lähdettiin sitten ravailemaan ja ihan hyvä, että ravasinkin kentän läpi ohi tuomarien. Hugo hoksasi tuomarit ja oli ihan apua enhän minä voi enään tuonne mennä! Käveltiinkin sitten tuomareiden viereen ja tuomari tuli Hugoa sitten vielä moikkaamaan aidan toiselta puolelta. Hugo haistelekin tuomaria kaula jälleen kaarella, kuin hän olisi ollut jokin pelottava erikoiseste. Kun tuomari ei syönytkään Hugoa hengiltä, mitä herra varmasti päässään luuli, lähdettiinkin siitä sitten suorittamaan rataa hieman varovaisin mutta rohkein mielin. Rata ei nimittäin tuntunut tulevan päähän millään... 

©Aino Tervonen
Itselleni iski tämän jälkeen aivan älytön jännitys päälle ja meninkin koko radan ihan kuutamolla. Muistikuvat ovat erittäin vähäiset ja ne ovat pikku hiljaa alkaneet palata mieleen, kun on katsonut kuvia sekä setäni kuvaamaan ratavideon. Sen ainaskin muistan, että radan aikana ajattelin ollaanko myö nyt oikeasti menossa tätä rataa kilpailun merkeissä, mikä onkaan seuraava tehtävä, olikohan se tämä, minkäköhän tehtävän mie äsken suoritin, mitenköhän se alkurata meni, näytetääks me nyt ihan tyhmiltä, onkohan tullu pahojakii virheitä, nostiks se sen laukan oikeesta kohdasta ja niin edelleen. Pää täynnä hirveästi kaikkia ajatuksia suuren jännityksen ohella ja pisteestä toiseen haahuilua olikin rata omasta mielestäni! Kun vihdoin ja viimein tajusin, että on enään muutama tehtävä jäljellä heräsin täydellisestä koomasta ja ratsastin radan napakasti loppuun ajatellen, että tämä loppuu ihan kohta ja päästään pois täältä. Lopputervehdyksen jälkeen melkeimpä huokaisin helpotuksesta ja kiitin Hugoa vuolaasti miten hienosti se oikein suoriutuikaan. Hugo vain oli mun kanssa eri mieltä radalta poistumisesta eikä halunnut portilta poistua ulos. Äiti tulikin sitten meidät pelastamaan ja siinä sitten vähän herralle nauroin, kun se ei olisi halunnut poistua kouluratsastuksen pelottavasta maailmasta! 😅

©Aino Tervonen
Pahempia virheitä meillä ei sitten radalla tullutkaan. Jännitys kyllä vain näkyi pahasti ja itse en saanut Hugosta irti sitä hienointa suoritusta ja upeita liikkeitä. Mutta todella tyytyväinen kyllä hevoseen olen sillä pahemmat virheet mitä radalta odotin olivatkin hävinneet sen sileän tien! Väistöt eivät kumminkaan menneet ihan niinkuin piti, mutta se olikin ihan odotettavissa ja olinkin todella tyytyväinen niihin väistöihin mitä aikaan saatiin. Hugo nosti laukan käynnistä mikä oli minulle todella suuri yllätys ja vasemmassa laukassa ei painanut yhtään lavalla lävistäjällä vaan suoriuduttiin siitä todella nätisti. Vähän vasemman laukkannosto vain levisi, mutta se olikin kokonaan oma syyni sillä en saanut sitä ratsastettua tarpeeksi hyvin ja avut jäivät huonoiksi. Mitään suurempia töppäyksiä ei meille siis tapahtunut ja sainkin heti radan jälkeen kommenttia miten hienosti ja tasaisesti herralla oikein ratsastinkaan. Voisi kyllä sanoa, että enemmän hevosta kiittäminen että se oli niin hyvällä tuulella ja antoi mulle jännityksen anteeksi 💓 Alhaalla vielä video, jonka setäni kuvasi kamerallani. Video menee poikki yhdessä kohtaa ihan vahingossa sillä tarkennus ei oikein toiminut. 


Tässä vielä arvostelu:

1-15 arvosteluryhmät, (ohjelma), Pisteet, huomautukset

1. (keskihalkaisija, tervehdys, oikealle ulos) 6,0 jännittyy päätyä kohden
2. (R 10 m voltti harjoitusravissa) 6,5 hyvä tie, ravi voisi olla jäntevämpi
3. (keskihalkaisija, ISI 10 m voltti) 6,5
4. (Suoristus keskihalkaisijale, oikealle ulos) 6,5
5. (lävistäjällä temponlisäys harjoitusravissa) 5,5 ei juuri eroa
6. (käynnissä BR pohkeenväistö uraa seuraten) 5,0 ei juuri väistä
7. (C takaisin harjoitusraviin, SR kaarto radan poikki ja oikealle) 6,5
8. (L käyntiä) 7,0 pehmeä
9. (pohkeenväistö uraa seuraten, S suoristus) 5,5 vielä selkeämmät tasaisemmat käyntiaskeleet
10. (C laukannosto käynnistä) 6,5 pisteessä, saisi olla pontevampi
11. (RSR keskiympyrä harjoituslaukassa) 6,5
12. (EM lävistäjä harjoituslaukkaa, M harjoitusravia) 7,0 huolellinen
13. (CIC pääty-ympyrä, josta I:ssä vasen laukka) 5,5 valmistele nosto, nyt leviää
14. (HB temponlisäys harjoituslaukassa) 6,0
15. (L keskihalkaisijilla, I pysähdys ja tervehdys) 7,0 

Ratsastajan istunta ja ohjien pito 7,0 Istut siististi, seuraat pehmeästi hevosen liikkeitä
Ratsastajan apujen käyttö 6,0 Vaikutat siististi ja eleettömästi, voit vaikuttaa vielä rohkeammin
Oikeiden teiden seuraaminen 7,0 Huolelliset tiet
Hevosen ja ratsastajan harmonia 6,5 Siisti, hieman varovainen suoritus
Hevosen muoto ja eteenpäinpyrkimys 6,0

Pisteitä tuli yhteensä 146/230 ja sillä saatiin hienot 63,48 %

©Aino Tervonen
Kun viimoinen rata oli mennyt niin odoteltiin vielä vähän aikaan tulosten saapumista. Itselläni ei ollut minkäälaisia odotuksia edes sijoittumisesta ja vaan odottelin hyvillä mielin, että saan karkkipussin ja arvostelun. Kun kuulutettiin ketkä voivat jäädä kentälle ja nimeni mainittiin neljän joukossa viimoisena olin ihan äimistynyt. En osannut yhtään odottaa, että vietäisiin kotiin muuta kuin hyvä mieli ja melkeimpä puhdas rata. Hiukan harmitti, että jätettiin Hugo koppiin, mutta herra oli kyllä ansainnut lepoa ja ruokaa ja hän kyllä pääsee vielä varmasti joskus toistekin kunniakierrokselle laukkailemaan mielin määrin. Kun kuulutettiin vielä erikseen ratsukoiden järjestys niin suurempana yllätyksenä tulikin, että sijoituttiin Hugon kanssa toisiksi seitsemästä osallistujasta ja vain puolen pisteen erolla voittajasta! Mutta se ei kyllä minua haitannut, ettei voitettu sillä toinenkin sija oli meille todella suuri saavutus ensimmäisistä kilpailuista. Voittajan puolestakin olin todella onnellinen sillä voiton siitä luokasta veikin Hugon vuokraaja. Hugoilijat olivatkin siis ihan liekeissä! Oli kyllä oikein mukavat kilpailut ja meidät otettiinkin tallin kisoihin oikein hyvillä mielin vastaan. Tunnelma kisoissa oli aivan huikea ja meille jäi Hugon kanssa molemmille todella hyvä mieli kisoista. Ehdottomasti kyllä kannatti mennä! Äiti kysyi kyllä kotimatkalla, että kumpis nyt on näin pikaisesti kivempaa koulu vai esteet. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä ja ei kyllä koulukilpailut esteitä syrjäytä ainaskaan vielä moneen vuoteen 😉


Kiitos Kiviojan ponitallille ihanista kisoista, kuvaajille aivan loistavasti kuvista ja kaikille taustajoukoille ketkä olivat paikalla sekä sosiaallisen median välityksellä kannustamassa 💓 Ensi viikolla julkaisenkin sitten Hugosta poseerauskuvia ruusukkeen kanssa. Ei niitä viitsi enään tähän yli pitkään postaukseen änkeä! 

Onko teillä ollut lähiaikoina kisoja?
Miten teidän kisakauden avaus on mennyt tänä vuonna tai muina vuosina?
Odotatko jo innolla kisaamista?

26 kommenttia:

  1. Uiui, miehän sanoin et se menee hyvin! Siistin näköinen rata. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on hyvä olla itse välillä vähän väärässä :D Kiitos! :)

      Poista
  2. Jes, paljon onnee nyt vielä kerran! Tosi siisti suoritus, tästä on älyttömän hyvä jatkaa kesän kisoja kohden. :) Rohkeesti vaan koulukisoihin myös, teissä on selkeesti pontetiaalia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Veera! :)
      Niinpä tämä on nyt todella hyvä pohja tulevia kisoja varten eikä varmasti jännitä enää seuraavissa kisoissa niin paljoa! Eiköhän myö muutamissa koulukisoissakin käydä ;D

      Poista
  3. Oi paljon onnea! Tuo toinen kuva on ihana♥

    VastaaPoista
  4. Onnea vielä tätäkin kautta! <3 Olette te vaan niin super! Tosi hienosti oikeasti meni, käykää vaan tekin useamminkin koulukisoissa :) mekin yritetään, mutta jotenkin mystisesti näiden harvojen koulukisojen päälle aina ilmestyy jotakin estettä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jo varmasti sen tuhannen kerran! <3
      Pitää vähän katsella miten niitä täällä päin on jos joihinkin taas menisi :D Hah voi eii, toivottavasti työkin pääsette kouluaitojen sisäpuolelle pian! :)

      Poista
  5. Mahtavaa, että te onnistuitte! ♥ Onnea hurjan paljon upeasta toisesta sijasta, tuo rata oli kyllä todella sen arvoinen!
    Ootte mahtavat ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano <3!
      Kiitos todella paljon Lyydia <3 :)

      Poista
  6. Tosi kiva blogi ja postaus!Liityin lukijaksi :)
    vaaranvoima.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, todella kiva kuulla! :)
      Tervetuloa seurailemaan <3

      Poista
  7. Oi että, mikä kouluratsukko teistä kuoriutuukaan. Paljon onnea hienosta ja ansaitusta sijoituksesta! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hugosta tulikin oikein etevän näköinen kouluratsu, kun sykeröt sain tehtyä! Ei meillä muuten varmaan olisi niin hyvin mennyt ;) No ei vaiskaan :D Kiitos todella paljon Elina ❤

      Poista
  8. Oi vitsit, hurjasti onnea! Voin vain kuvitella, miltä tuon sijoituksen selviäminen on mahtanut tuntua, jos se noin yllättäen tuli! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! :)
      Joo se tuli aivan täytenä yllätyksenä, varsinkin kun tiesin muut ratsastajat ja odotin heidän olevan mua paljon parempia ja vieläpä tallin omilla poneilla! Ei sitä aina voi tietää miten käy :D

      Poista
  9. Oi että, onneksi olkoon! Mäkin olen uhonnut mennä vielä tämän vuoden aikana koulukisoihin - mäkin sataprosenttisena esteratsastajana, sataprosenttisen estetamman kanssa ;) Ehkä jonain päivänä... Koulurata on vaan niin kauhean pitkä mennä, ja kun siinä pienikin moka voi olla niin kohtalokas. Liian pikkutarkkaa tällaiselle suurpiirteiselle tyypille!

    Postauksesta vielä sen verran, että kiva kun laitoit noin selkeästi tuomarin arviot. Oli hauska vertailla niitä sun ajatuksiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Senni!
      Voi ei sinullakin samat tuskan hiet edessä :D Kannattaa kyllä ehdottomasti testata ei se näin sataprosenttisena esteratsukkona niin pahalta tuntunutkaan kun olisi voinut odottaa! Älä muuta sano... Rata ei oikeasti tuntunut loppuvan ikinä ja teki puoli välissä olla sillein minä luovutan seuraava voi tulla :D Aivan liian tarkkaa touhua.

      Oi hienoa kuulla. Niiden kanssa olikin hieman vaikeuksia, kun en oikein tiennyt mikä on hyvä. Kiitos mukava kuulla positiivista palautetta postauksesta :)

      Poista
  10. Onnea vielä täälläkin! Olitte kyllä super hienot ja mukava oli nähdä ihan livenä teidän menoa! Tosi nätin näköistä koko radan ajan. Ootte kyllä tosi upee pari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon Aino! :)
      Oli kyllä todella huippua tulla näyttämäänkin vähän Hugoa että kyllä se toimii oikeasti enkä vain selittele turhia täällä blogissa :D

      Poista
  11. Tosi hyvä postaus tuomarin arvioineen ja sun ajatuksineen. Mä oon ite aina tykänny kouluratsastuksesta sekä esteistä, mutta oma kun tuppaa olemaan ravipuolelle enemmän suuntautumassa taitaa vain haaveeksi jäädä meidän ratsastuskilpailu ura, toisaalta ajaminen on kyllä tällä hetkellä se ykkönen ehdottomasti itsellä. Saa nähdä jos me vielä uhraudutaan joskus koittamaan koulua tai esteitä vaikkakaan se ei tule olemaankaan kaunista katseltavaa.😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla, kiitos paljon! :)
      Raviurheilu on kyllä todella hieno laji ja itsekin olin ajautumassa enemmän siihen suuntaan! Ossin lähteminen tekikin siihen sitten kunnollisen stopin enkä oikein tiedä miten tuo nyt jatkossa meneekään, vaikka Linnean uraakin on hienoa seurata! Olisi kyllä hienoa nähdä sinut ja Siina ihan ratsupuolenkin kilpailuissa :) Kyllähän ne jotkut huippuravutkin ratsun uraakin tekevät samalla ja siinäkin hyvin menestyvät ;)

      Poista
  12. Vaude hyvä te! :D pääsispö itekki pian kisoihin.. :D

    VastaaPoista
  13. Onnittelut vielä tätäkin kautta! Tosi siistin näköinen rata ja huippuhyvää palautetta saitte, ihan syystäkin! Ootte super pari! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suuresti Aada! :)
      Työkin Wonyn kanssa ootte ihan supereita <3

      Poista

Muistakaa pitää kommentit asiallisina! :)