maanantai 1. toukokuuta 2017

Suuria muutoksia

Pari viikkoa on mennyt täysin sumussa hevosten osalta. Kaikenlaista on tapahtunut; muisteltu vanhoja hyviä ja huonoja aikoja, tehty uusia muistoja, on mennyt hyvin ja on mennyt huonosti. Päälimmäisenä tunteena on kumminkin tiedottomuus. Sen takia blogissakin on pidellyt hiljaista. Aiheita kirjoittaa on ollut miljoonia, mutta pää on lyönyt aina vain tyhjää, kun koneen on aukaissut. Ajatukset ovat olleet ihan muilla mailla. Nyt tämä toivottavasti helpottaa ja blogi herää täysin uuteen eloon tämän kuun aikana. Kaikki tämä liittyykiin Ossiin ja nopeimmat ovatkin varmasti huomanneet blogista, ettei Ossi olekaan enään blogin päätähdissä. Ossista ei olekaan tullut kirjoitettua yli kuukauteen vaikka materiaalia onkin ollut. Suoraan sanottuna Kouvolan startin jälkeen alamäki on ollut jyrkkä.

Suuret kiitokset kuvista Veeralle 💚

Kouvolan startin jälkeen Ossi starttasi Lappeessa 9.4. Janin ajamana. Ossi näytti todella hyvältä bruuvissa ja oli todella pirteän ja voimakkaan näköinen. Lähtö oli autolähtö ja lähdössä Ossi laukkasikin ja jäikin porukan hännille. Herra sitten ravailikin omaa vauhtiaan loppuun asti porukan karatessa ihan kunnolla. Kuski ottikin alkulaukan omaksi virheekseen, mutta lähtö meni silti huonosti ja hyytyminen tapahtui silti vaikka ennen lähtöä Ossi oli näyttänyt taas omalta itseltään. Se jäikin sitten Ossin viimeiseksi kärrylähdöksi.


Ollaankin nyt Ossin kanssa käyty sitten kovasti harjoitusraveissa testaamassa miten se monte oikein maistuukaan vähän erilaisilla menestyksillä. Kouvolan harjotusraveissa lähtö meni todella huonosti. Mentiin kierros suurimmaksi osaksi laukaten, jonka jälkeen keskeytettiinkin eikä juostu edes maaliin asti. Tämä johtuikin sitten toisesta etujalan pintelistä. Äiti kävi kärryjen kanssa sen jälkeen testaamassa oliko vika missä ja silloin Ossi ei enään laukkaillut ja meni hyvin. Lappeessakin ollaan muutaman kerran käyty ja viimeeksi laukka sattui ensimmäiseen kurviin. Lähdettiin 20 m takamatkalta ja Ossi saavutti porukkaa niin kovasti etten saanut pidettyä sitä niin hyvin, että olisin päässyt estemään laukan. Sen jälkeen Ossi olikin aivan super hyvä ja saavutti porukan todella hyvin ja juoksi loppuun asti nauttien. Tämä kerta oli ehdottamasti meidän paras kerta radalla, valitettavasti jääden viimeiseksi kerraksi.


Tarkoitus olikin tuon harjoitusravi kerran jälkeen osallistua Kouvolan nostalgiaravien montelähtöön, mutta valitettavasti jouduimme jäämään siitä pois. Etujalka reagoi taas ja herra oli muutaman päivän epäpuhdas harjoitusravien jälkeen. Tämä oli todella rankka päätös sillä odotin suuresti Kouvolan lähtöä, koska herra oli ollut niin hyvä Lappeessa. Olin lähdössä todella varmoin ja hyvin mielin kyseiseen lähtöön, mutta hevosen terveys menee ehdottomasti tässä vaiheessa edelle vaikka se olisi mennyt kuinka hyvin tahansa. Minkään hevosen ei kuuluisi suorittaa rankkoja suorituksia kipeän jalan kanssa tai ylipäätään kipeänä. Ei varsinkaan jo pitkän uran tehneen ja todella hienoon luonteen omaavan herrasmiehen. Päätettiin sitten, että Ossin kilpailu-ura on tässä ja edessä olikin sitten todella rankka päätös.


Suuri kiitos sosiaallisen median ja todella ihanien ihmisten vältyttiinkin sitten kaikista pahimmalta. Ossille löytyi todella ihana loppuelämän koti Iitistä, joka paljastuikin sitten aika tuttujen ihmisten paikaksi. Ossi lähtikin sitten tänään kohti uutta kotiaan jonne pääsee nuoren oripojan kaveriksi, joka oli viime vuonna Pulsan orilaitumella. Olen todella onnellinen siitä, että Ossi löysi täysin sattumien kautta itselleen loppuelämän kotinsa. Vieläpä ne ketkä hakivat Ossin tänään olivat todella mukavan oloisia ihmisiä ja kertoivat mitä kaikkea ovatkaan miettineet. Meidät toivotettiin vieläpä tervetulleeksi kesällä moikkaamaan herraa. Ossi pääsi kyllä todella hyvään kotiin!


Ossin menettäminen tekee kyllä todella kipeää. Varsinkin, kun luonteeltaan herra oli niin ihana ja joka päivä jaksoi piristää päivää omalla olemuksellaan. Hevonen joka antoi ehdottamista kaikkensa. Ossin kautta olen päässyt raviurheiluun aivan erilaisella tavalla. Ensimmäiset kerrat radalla hevosen kanssa, ensimmäiset montekilpailut, hevonen jonka takia ajoin c-ajoluvan, hevonen joka näytti miten rennosti voikaan ottaa ennen kilpailua, miten voi luottaa siihen että hevonen tietää mitä tekee ja lista on jälleen loputon. Onneksi herraa ei kummiskaan tarvinnut lopullisesti menettää. Kyyneleet ovat vihdoinkin onnenkyyneleitä.

Vietä railakkaita eläkepäiviä konkari 💓


Eiköhän tässä olla vuodatettu ihan tarpeeksi kyyneleitä blogiin moneksi vuodeksi!
Tällä viikolla pistetään paljon positiisivempia postauksia tulemaan :) 
Mites teillä muilla on mennyt viime aikoina? 

21 kommenttia:

  1. Voi teitä <3 Tosi rohkea, ja mielestäni myöskin oikea päätös Saara! Ossi varmasti nauttii elämästään myös eläkeläisherrana, ja ehkäpä se vaikka käy kesäisin vähän kärryttelemässä jotain metsätielenkkiä, vanhojen muistojen kunniaksi! Ossista välittyi kyllä aina tosi upea fiilis ja tunne tänne ruudun toiselle puolelle, puhuit siitä aina kauniiseen sävyyn, vaikka ihan putkeen ei olisi mennytkään- Ossi oli todella herrasmies ja sinä sille ihana ymmärtäväinen ystävä :) Mene ihmeessä kesällä moikkaamaan Ossia ja laita sen kuulumiset tänne blogiinkin, minä ainakin tahtoisin lukea, miten se eläkeläiselämä on lähtenyt käyntiin ja kumpi on niskan päällä- nuori ori vai konkari-Ossi ;)
    Tsemppiä ikävään ja onnea nyt uusille urille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessähän myö tästä perheen kanssa päätettiin, mutta kiitos silti suuresti Siiri! :) Totta puhut ja niin uudet omistajat kyselivätkin vähän pystyykö sillä ajamaan, mutta lupasivat kummiskin ettei sitä radalle enään koskaan viedä! Lupasivat siis herralle oikein lepposia eläkepäiviä :) Voi kuinka ihanasti kirjoitit, ihan sydäntä lämmittää ja kyyneleet virtaavat poskipäitä pitkin... Olisitpa sinäkin päässyt moikkaamaan Ossia meillä, mutta hyvä että ruudun toiselle puolelle herrasmiehen terveiset ovat tulleet <3
      Kyllä ehdottomasti menen Ossia kameran kanssa moikkaamaan ja kerron teille mitä upealle miehelle kuuluu ;)
      Harmi vain, kun uutta montehevosta ei ole nyt tiedossa... Pitää alkaa vähän kyselemään löytyisikö joltakin tutulta semmoinen :) ! Onneksi näitä hevosia nyt kummiskin on piha täynnä niin puuhaa riittää!
      Kiitos vielä miljoonan kerran <3

      Poista
  2. Voi ei, voimia ihan hirveästi ja onnea Ossille jatkoon! Onneksi pääsette kuitenkin katsomaan herraa vielä jatkossakin, ei tarvinnut ihan kokonaan hyvästejä sanoa. Teit kyllä todella rohkean ja hyvän päätöksen, niin itsesi, kuin hevonenkin kannalta, respectit siitä! Itse olen ollut samassa tilanteessa ennen Wonyn tuloa, enkä ole kertaakaan varsinaisesti katunut Niken poislaittoa, vaikka ikävä onkin kova - itseasiassa huomenna tuleekin jo vuosi siitä päivästä, kun Nikke lähti minulta! :o

    Mutta siis, ihan hirmuisesti tsemppiä teille molemmille jatkoon! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aada suuresti ! <3
      Niinpä, vaikka rankka päätös tämä olikin meidän perheelle niin silti oikea meidän kaikkien kannalta. Hui, että niin se aika vain kuluu :o Sinun pitääki sitten tehdä Nikestä postaus, kun en olekaan siitä kuullutkaan!

      Poista
  3. Kauniisti kirjoitettu postaus, tsemppiä teille! Onnea Ossille uuteen kotiin, kirjoita ihmeessä vierailuistanne sen luona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Olga! <3
      Kameran kanssa ollaankin ehdottamasti menossa Ossia sitten moikkaamaan :)

      Poista
  4. No voi, tsemppiä sinne! Onneksi löysitte Ossille hyvän kodin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinpä, nyt voi hyvin mielin muistella Ossia ja käydä tarvittaessa moikkaamassakin :)

      Poista
  5. Suuret tsempit sinulle, onneksi Ossi pääsi kuitenkin niin hyvään kotiin, ja pääsette sitä ihanaa hevosta katsomaankin ♥ Olen aina ihaillut teidän yhteisiä kuvianne, ja nämä olivat aivan upeita, olitte täydellisiä! Ja Ossi on niin taitava juoksija, hieno herra... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Lyydia! <3
      Totta puhut, parasta tässä onkin kun pääsee herraa vielä katsomaankin tarvittaessa!
      Voi että, kiitokset kehuista :)

      Poista
  6. Voi harmitus tuo Ossin tapaus. Onneksi Ossi sai hyvän eläkekodin, jossa voi viettää onnellisia eläkepäiviä. Mukavaa että, pääset poikaa joskus moikkaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi kun jaksan vinkua tästä asiasta, mutta olisi oikeasti helpompi kommentoida ja lukea puhelimella, jos voisit laittaa blogin myös mobiiliversioksi. Sen saa jokainen lukija halutessaan vaihtaa tietokone versioksi. Kiitos.

      Poista
    2. Niinpä totta puhut! Pääasia on kummiskin ettei herra mihinkään kauas lähtenyt :)
      Itse olen jotenkin niin juurtunut tähän tietokonemalliin, mutta nyt mobiiliversio on testissä :) !

      Poista
  7. Voi että, tsemppiä sinne! Aivan upeita kuvia taas kerran ❤

    VastaaPoista
  8. Niin ihanaa, kuinka välitätte oikeasti hevosten terveydestä, ja ajattelette hevosen parasta. ❤️
    Toivottavasti Ossille tulee yhtä hyvä loppuelämä, kun sen elämä on ollut teilläkin. :)
    Super kauniita kuvia! Niistä välittyy teidän välinen ainutlaatuinen suhde.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina ❤️❤️
      Sitä sillä varmasti tuleekin olemaan! Uudet omistajat vaikuttivat vielä mukavemmilta kuin myö ja Ossin kyllä ilomielin heille antoikin kotiin vietäväksi :)

      Poista
  9. Tsemppiä sulle, onneksi Ossi löysi varmasti hyvän ja rakastavan eläkeläiskodin ❤ Hienoa huomata, että välitätte hevosen terveydestä ja ihan mahtavaa, että pääsette vielä katsomaan sitä! Ossi oli hieno ravuri ja sovitte hyvin yhteen, mutta terveys menee tietysti aina etusijalle :)
    Kuvat olivat myös aivan ihania, ne ovat tosi sellaisia nättejä ja rauhallisia, ja niistä välittyy se, kuinka paljon rakastat sitä ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Aamu ❤️
      Totta puhut ja Ossikin varmasti tykkää nyt vietellä ansaittuja eläkepäiviään rauhassa
      ❤️

      Poista
  10. Onneksi Ossi sai ihanan uuden kodin, jossa voi viettää eläkepäiviään! Sen Ossi on kyllä ansainnut hienon uransa jälkeen. Lisäksi haluan kompata hiukan Aamua!

    Hurjasti voimiam ikävä on varmasti kova, mutta elämä jatkuu! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Ikävä ei enää ole todellakaan niin kova, kuin alkuun. Onhan se vieläkin vähän outoa, että tarha ja karsina huutaa tyhjyyttään, mutta Ossilla on nyt varmasti todella hyvät oltavat :)

      Kiitos <3

      Poista

Muistakaa pitää kommentit asiallisina! :)